Metsästys, kalastus ja retkeily

Ismetekalastus koukuttaa! Haastattelussa lajin pioneeri Jari Kettukangas

ismetekalastus artikkelikuva

Ismetekalastus eli jäältä tapahtuva täkyonginta on talvikalastuksen muoto, jossa petokaloja houkutellaan syöttikalojen avulla. Kalastustapa on peräisin Ruotsista, ja sen suosio ahvenen, hauen ja kuhan kalastuksessa on kasvanut nopeasti meillä Suomessakin. Ismetetekniikalla on hyvät mahdollisuudet hankkia päivän ruokakalat ja rikkoa omat kalaennätykset. Haastettelimme ismetekalastuksen pioneeria Jari Kettukangasta aiheen tiimoilta, ja kysyimme hänen vinkkejään siihen, miten lajissa pääsee helpoiten alkuun.

Jari Kettukangas, olet pitkän linjan kalastaja ja sinulla on oma kalastustarvikkeita myyvä verkkokauppa JK-Rigshop. Miten sinä kiinnostuit ismetekalastuksesta, ja kauanko olet harrastanut kyseistä kalastusmuotoa? Mikä ismetessä viehättää?

Kiinnostuin lajiin aikanaan  (14 vuotta sitten) kavereiden kanssa, kun syötitettiin pilkkivapoja yms. melkoisia virityksiäkin särkisyöteillä ja onnistuttiin saamaan joitain komeita kaloja, paljon suurempia mitä pilkillä samalta alueelta.

Välineet olivat alkuun mitä sattuu. Pikkuhiljaa Suomeen tuli joitain vapoja, ja mallia vippoihin otin alkuun Ruotsin ismetekalastusfoorumeilta. Myös kokkolalainen aktiivikalastaja Markus Sällinen oli iso apu lajin ensimetreillä. Laji oli niilläkin välineillä jännää, mutta aloin pian kehittämään omaa pyyntiä enemmän ruotsalaisten viitoittamaan suuntaan. Siinä samassa tulin vuosien saatossa optimoineeksi huipputarvikkeet ismetekalastukseen, joita arvostetaan nykyään myös lajin kotimaassa Ruotsissa.

Ismetekalastus on erityisen jännä kalastusmuoto. Vippojen vahtaaminen on yhtä hypnoottista kuin tulen tuijottaminen. Pystyyn pompannut tärppi-indikaattori saa aina adrenaliinit nousemaan, ja vastaavaa jännitystä en ole kokenut muussa kalastuksessa. Luonnonsyötillä kalastettaessa jännistystä lisää myös tieto siitä, että syötin noutanut kala on hyvällä todennäköisyydellä komean kokoinen vonkale.

Hyvä lisäarvo itselle ismetekalastuksessa on ollut lisäksi se, että tämä laji on mahtava kuntokoulu, ja pitkän päivän aikana juoksu- ja kävelyaskeleita saattaa tulla hirmuinenkin määrä. Talvikalastuksessa kunto kohenee joka vuosi, toisin kuin veneessä kökkiessä.

ismetevapa pyynnissä

Kuvaile lyhyesti, mitä ismetekalastus tarkoittaa ja millaisia välineitä siihen käytetään? Eli miten ismete eroaa esimerkiksi iskukoukkukalastuksesta? Tarvitaanko ismeteen jotakin erityisiä kalastuslupia?

Ismetekalastus on täkykalastusta jäältä ruotsalaisella tyylillä. Eli siinä käytetään yleensä lasikuituista, reilun metrin pituista vapaa, hyrräkelaa, sekä tärpistä pomppaavaa indikaattoripalloa varren päässä, eli ismetevippaa.

Toisin kuin iskukoukkukalastuksessa, vapoja seurataan paikan päällä jäällä aktiivisesti, eikä niitä jätetä jäälle, vaan kaikki jäälle tuotu pakataan päivän päätteeksi ahkioon. Paikan päällä aktiivisesti suoritettava koukkukalastus on erityisen tehokasta, kun esimerkiksi pikkuhauen jälkeen voidaan välittömästi syötittää vapa uudestaan pyytämään, ja homma jatkuu tehokkaana. Lisäksi ismetessä voidaan käyttää pieniä koukkuja, eikä hirveitä iskukoukku-hoijakoita, joita isot kalayksilöt herkästi kavahtavat, erityisesti ahvenet.

Toisin kuin passiivisessa koukkupyynnissä, ismetessä saat aina väsytellä pirteitä juuri koukkuun iskeneitä kaloja, vieläpä hallitusti kelalla ja vavalla.

Yhdellä ismetevavalla saa kalastaa, kun on maksanut valtion kalastuksenhoitomaksun, kunhan vapa on oikea ismetevapa eli vähintään 100 cm pitkä (samalla voit pilkkiä jokamiehenoikeudella). Yleensä ismete kuitenkin tapahtuu useammalla vavalla, ja silloin tulee hankkia vesialueelle monivapalupa, jonka käytännöt vaihtelevat suuresti eri paikkojen välillä.

Miten ismete-innostus on levinnyt Suomessa sinä aikana, kun olet lajia harrastanut? Minkä tyyppisille kalastajille se sopii mielestäsi parhaiten?

Laji levisi aika vauhdikkaastikin noin 10 vuotta sitten. Sittemmin porukka hankki kalliita livekaikuluotaimia avovesikalastukseen ja alkoivat pilkkiä niiden kanssa, ja ismete vähän hiipui. Parina viime talvena, etenkin tänä talvena ismeten suosio Suomessa on taas kasvanut kovastikkin, eikä vähiten sen vuoksi että porukka on saanut upeita onnistumisia mahtavien ismetekalojen muodossa ihan ruuhkasuomestakin! Paikan luonne voi todella muuttua, kun sitä alkaa määrätietoisesti kalastamaan täkyllä pilkkien ja jigien sijaan!

Mielestäni jäältä kannattaa kalastaa isoa kalaa kuten ismetellä kalastetaan. Ei häiritä kaloja kairaamalle niiden päälle, vaan annetaan jään rauhoittua ja ei säikytetä kaloja. Jos kaloja etsitään liveluotaimilla ja koitetaan kairata niiden kohdalle, saattaa olla aika hankalaa saada iso viisas kala ottamaan, mieluummin se pakenee kairan meteliä, tai tulee vähintäänkin epäluuloiseksi.

Lajin kotimaassa Ruotsissa ismetekalastus on ollut jo vuosikausia erittäin suosittu laji, niin pohjois-, kuin eteläisemmässä Ruotsissakin.  Naapurimaan hurjat ovat pyytäneet myös hirmuisia ismetetaimenia.

Ismetekalastus sopii kaikille, jotka haluavat isoja kaloja ja jänniä tilanteita jäällä. Ismetekalalla viihtyvät myös lapset, kun samalla voi paistaa leirissä makkaraa ja tehdä vaikka lumiukkoja.
Laji on myös erittäin kiva tapa viettää päivää jäällä pikkuporukalla fiilistellen.

Mainitse jokin erityisen hyvin mieleenpainunut ismete-muisto? 

Ensimmäisenä tuli mieleen eräs ison ahvenen tilanne. Ahven osaa olla hankalakin ismetekala, ja tammikuisena lauhana aamuna lumettomalla jäällä yhden vavan vippa räpsähteli tuon tuosta, ja oletin että pieni ahven käy härkkimässä syöttiä. Seitsämännellä kerralla en enää edes vaivautunut juoksemaan vavalle. Kun saavuin reiälle, näin että siihen syöksyy siimaa tällä kertaa kamalaa kyytiä. Tällä kertaa ahven jäi myös kiinni ja sitä sai jopa hieman väsytellä. Pian jäällä pötkötti upea 1,62 kg ahvenen köriläs.

Yllättävin ismetemuisto lienee taas kevätjäiltä 2022, kun keskellä kirkasta täysin pilvetöntä päivää syöttiin iski jo kutenut 4,82 kg made. En tiedä kumpi meistä säikähti enemmän toisia, minä vai made, kun hetken aikaan tuijotettiin mateen kanssa reiässä eri suunnista toisiamme epäuskoisina. Eniten tilanteessa yllätti se seikka, että vesistössä ei pitänyt olla madetta.

Totesin mateen jälkeen kaverille, että parempi kala tämä on kuin kymppikiloinen hauki! Eipä aikaakaan, kun toinenkin vippa räpsähti ja väsyttelin reilun kymppikiloisen hauenkin jäälle. Kyllä sekin kelpasi vallan mainosti.

hauki avannossa

Jos lukija nyt kiinnostui ismetekalastuksesta, ja haluaisi kokeilla lajia, niin mitenkä siinä pääsee helpoiten alkuun? Mistä välineet ja tarvittava tieto? 

Suosittelen ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen, tai menemään suoraan www.jk-rigshop.fi verkokkauppaani, josta löytyy avaimet käteen pakettina valmiiksi kasattua täydellistä ismetesettiä ja kaikkia lisätarvikkeita lajiin liittyen.

Eräinfon kanssa tuotettiin myös hyvin kattava verkkokurssin muotoon laadittu tietopaketti, jossa jaan kaiken oleellisen vuosien aikana karttuneen käytännön tiedon lajiin liittyen. Kurssista on tullut jo kiitosta, ja se on monen osalla helpottanut oleellisesti touhua lajin alkumetreillä.

jari kettukangas ja iso ahven
Ismetellä ahvenennätykset paukkuvat!

Kaipaatko lisää vinkkejä retkeilyyn, kalastukseen tai metsästykseen liittyen? Seuraa meitä Instagramissa, tilaa Youtube-kanavamme ja liity Eräinfon uutiskirjeen lukijaksi, niin saat tiedon, kun julkaisemme uutta sisältöä.

Picture of Eräinfo
Eräinfo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää aiheesta